maanantai 24. marraskuuta 2014

Esteitä!

  Moi! Pitkästä aikaa kirjoittelen kunnolla kuulumisia blogiin :). Eilen sunnuntaina olin estetunnilla. Edellisestä kerrasta olikin jo aikaa, sillä viimeksi hyppäsin estetunnilla elokuussa. Oon kyllä vähän miettinyt, että voisin aloittaa nämä estetunnit/valmennukset ihan säännöllisesti.

Uusien kuvien puutteessa laitan postaukseen nämä perjantaina otetut kuvat :)
  Tunti aloitettiin ihan pitkin ohjin käynnissä vähän taivuttelemalla. Aloitin aika nopeasti taivuttelun, kun Viivi oli kuitenkin ollut jo edellisellä tunnilla ja valmiiksi lämmitelty. Viivi toimi itseasiassa aika hyvin! En tiedä, johtuiko se siitä, että se oli saanut uuden satulan lainaan (epäiltiin, että Viivin pukkiongelma johtuu epäsopivasta satulasta) vai siitä että se oli liikkunut jo yhden tunnin.
  Pian aloitettiin käynnissä tulemalla keskihalkaisijalla olevat neljä puomia, kevyessä istunnassa. Ekoilla kerroilla tulin liian isossa käynnisä ja Viivi kolautti puomeja, mutta sitten osasin jo arvioida välit paremmin ja päästiin puomeista kunnialla yli.

  Aloitettiin ravaaminen niin, että tehtiin ympyröitä, voltteja ym, taivuteltiin siis hevosia vähän eteen alas. Tultiin aika pian myös 4 puomia ravissa, muttei tarvinnut tulla kevyessä istunnassa. Ravipuomit sujui alusta asti paljon paremmin kuin käynnissä. Tultiin samoja puomeja myös laukassa, mutta nyt puomeja oli vain kolme. Laukassa puomien ylitys onnistui myös ihan hyvin.


   Aloitettiin hypyt tulemalla pientä, ehkä n. 40 cm korkeudessa olevaa pystyä, jonka edessä oli ekoilla hyppykerroilla apupuomi. Apupuomi oli oikeastaan vain haitaksi, en saanut Viivin laukkaa niin paljon lyhennettyä että se olisi mahtunut esteen apupuomin kanssa tulemaan. Siksi tultiin ekalla kerralla todella juureen, mutta yli mentiin :D. Apupuomi otettiin pois, ja tultiin samaa pystyä vielä pari kertaa, estettä oli taidettu korottaa hieman.

  Pian tultiin ensimmäistä "rataa" jossa oli hurjat kolme estettä. Pysty, jota oli hypätty ensimmäisenä, jonka jälkeen pitkällä sivulla linja kahdella laukalla. Ensimmäisellä ryhmällä väli oli ollut 10,5 metriä, mutta sitä oli hieman lyhennetty.
  Laukanvaihto kaarteessa oli vaikea. Kaikki olisi mennyt niin hyvin, ellei me oltaisi pukitellen jääty siihen kaarteeseen paikalleen kun piti vaihtaa laukka. Itseasiassa parilla kerralla Viivi alkoi automaattisesti pukitella kun tuli kaarre väärässä laukassa, enkä sitten aluksi pukkien takia jotenkin osannut vaihtaa sitä laukkaa. Kun kuitenkin tiedän, että vaikka se pukittaa niin laukanvaihdon se osaa tehdä kun vain itse osaan pyytää.

vas. lämmittelyeste, oik. ensimmäinen "rata"
  Koko tunnin ajan radat oli todella pieniä ja loogisia. Ei mitään tiukkoja kaarteita tms, vaan kaikki pitkillä lähestymisillä ja sopivin välein niin, ettei laukkaa tarvinnut paljon alkaa lyhentämään tai pidentämään.
  Toinen rata oli nimittäin melkein sama kuin ensimmäinen, siihen oli vain lisätty kaksi estettä. Noille kahden laukan linjoille, varsinkin ensimmäiselle tulin ekalle sopivaan kohtaan mutta toisella esteellä ponnistuspaikka jäi kauas. Yritin vaikka kuinka kannustaa noissa väleissä Viiviä pidentämään laukkaa, mutta niin paljon se ei sitten ehtinyt venyttää että oltaisiin tultu sopivaan paikkaan tokalle esteelle tuossa linjalla. Kuitenkin esteen päällä Viivi venytti tosi pitkän hypyn, jotta päästiin yli.

toinen rata
  Kolmatta rataa oli muutettu ensimmäisestä jonkun verran, ja se sisälsi kuusi estettä. Aloitus sujui hyvin, mutta edelleen kaarteessa laukanvaihto tuli myöhässä ja jäätiin laukkaamaan vähän "paikoilleen". Sitten oli tosi vaikeeta saada rytmi hyväksi ennen kakkosestettä, mutta yhtään pudotusta ei tullut. Kolmannelle okserille jäätiin aika tosi kauas, mutta Viivi venytti hyvin yli. Nelonen ja viitonen meni tosi helposti, mutta esteet olivatkin aika matalia ja ratsastettava linja helppo pitkä.

  Tultiin viimeinen rata vielä uudestaan, vähän korkeammilla esteillä. Korkein oli ehkä vähän yli 60 cm korkeudessa, mikä on ihan hyvä kun tätä hyppytaukoa on tullut pari kuukautta :D. Viimeinen rata sujui oikeastaan ihan hyvin, laukat vaihtui pukkiloikan kautta ja kolmoselle jäätiin edelleen vähän kauas.

sekamelska viimeinen rata
  Viimeisen radan jälkeen otettiin vielä loppuravit puolipitkälä ohjalla eteen alas taivutellen molemmissa suunnissa. Olin oikeasti tosi tyytyväinen koko tuntiin. En ole pitkään aikaan hypännyt ja meille oli laitettukin todella selkeitä tehtäviä, että saataisiin vähän tuntumaa miltä se hyppääminen tuntuikaan!
  Ja Viivi oli kyllä ihan superhyper ihana! Lainasatulakin tuntui melkein nojatuolilta Viivin omaan satulaan verrattuna, toivotaan että se saa pitää tuota vielä hetken :). Viivistä on tullut kesän aikana kunnon tynnyri, enkä yhtään ihmettele jos sen oma satula olisi jäänyt vähän kapeaksi sille, uuden satulan kanssa pukittelukin loppui kuin seinään, joten on kivaa päästä testaamaan miltä poni tuntuu satulalla ihan sileällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Cuma ja Viivi eivät ole omiani, vaan ratsastuskoulun hevosia. :)