maanantai 1. joulukuuta 2014

Vuoden viimeinen estevalmennus

  Moi! Taas tulee postausta sunnuntain estevalmennuksesta, mutta täytyy sanoa että tämä onkin sitten vuoden viimeinen estevalmennuspostaus. Seuraavan kerran menen hyppäilemään valmennukseen varmaankin tammikuussa.
  Viivi ei tällä kertaa ollut edellisellä tunnilla, ja jouduin sain laittaa ponin kuntoon aivan itse. Harjasin Viivin käytävällä monella eri harjalla moneen kertaan, kun sitä pölyä vaan irtosi ja irtosi. Lopulta olin tyytyväinen harjausjälkeen ja suojien laiton jälkeen Viivi pääsi karsinaan, kun itse lähdin hakemaan kypärää ja turvaliiviä.

Kaikki kuvat © Janina, kiitos!


  Maneesissa nousin selkään ja mittasin jalustimet sopiviksi, ennenkuin aloin kävelemään Viivillä pitkin ohjin. Vähän ajan päästä saatiin ohjeeksi taivutella hevosia pitkin ohjin molempiin suuntiin käynnissä, pikkuhiljaa ohjaa lyhentäen.
  Viivi taipui jo alussa tosi hyvin, mutta tuntui hieman tahmealta. Käynnissä tultiin taivuttelujen lomassa käyntipuomeja. Käynnissä lämmittelyn jälkeen saatiin itsenäisesti verkkailla hevoset molempiin suuntiin ravissa, mutta niin että tultiin ravipuomeja jotka sijaitsivat toisella pitkällä sivulla. Aluksi tulin puomeille liian lujaa, mutta loppua kohden parani ja osasin lyhentää Viivin ravia vähäsen puomeille.


Hieno poni ♥


 Tultiin vielä samaisia puomeja laukkaväleillä, ennenkuin kaksi keskimmäistä puomia nostettiin pieniksi kavaleteiksi. Hypyt onnistuivat taas ihan hyvin, ekalla kerralla tultiin jälleen liian lujaa mutta muuten sain vauhdin pidettyä hyvänä ja puomit onnistuivat mallikkaasti.
  Saatiin ihan pieni hengähdystauko, jonka jälkeen hypättiin verryttelyestettä, joka oli H-B linjalla oleva keltainen este. Ensin se oli ristikko ja pikkuhiljaa nostettiin se pystyksi. Verryttelyhypyt onnistuivat alusta asti omasta mielestäni hyvin, laukka olisi vaan saanut olla vähän energisempää. Pian jatkettiin pystyltä seuraavalle pitkälle sivulle jossa oli okseri. Ongelmaksi meillä muodostui taas laukanvaihdot Viivin kanssa. Ne eivät meinanneet tulla ollenkaan, ja liian myöhään tulevian vaihtojen takia kaarteessa tuli huono laukka ja seuraavalle esteelle eteneminen oli vaikeaa. Täytyy näitä vaihtoja nyt ihan tosissaan ruveta harjoittelemaan!

  Pienen kävelytauon jälkeen alettiin hyppäämään pientä rataa. En nyt piirrä sitä (koska en enää muista sitä ensimmäistä rataa kokonaan...) mutta yritän pääpiirteittäin selostaa miten meni. Ongelmana oli taas se laukan vaihtuminen, tai oikeastaan se ettei se vaihtunut. Valmentaja sanoikin, että "Sä et voi radalla jäädä tappelemaan niistä vaihdoista, vaan niiden on tultava jos haluaa edetä radalla sujuvasti." Ihan tottahan tuo on, mutta en vaan yksinkertaisesti kykene antamaan Viiville sellaisia apuja, että se vaihtaa laukan. Jossain vaiheessa radalla huudahdinkin kaarteessa, että "Kuules aasi, näitä vaihtoja harjoiteltiin viimeks perjantaina, miks sä et osaa?!"


vika rata

  Esteitä nostettiin vähän ja rataa muutettiin. Jälkimmäisen radan muistan ja piirsinkin sen teille(!). Ensimmäinen este oli lävistäjällä oleva okseri, siitä noin viidellä laukalla kaarevalla linjalla pysty, taas lävistäjällä pysty, seuraavalla pitkällä sivulla okseri ja siitä seuraavalla pitkällä sivulla viidelle laukalle mitattu linja. Esteet olivat nyt ehkä 70 cm, max. 80 cm korkeudessa. Rata alkoi vähän huonosti. Ekalle tuli tosi pieni pysty ja matkalla seuraavalle esteelle sain käskyn tulla uudestaan.

  Nyt onnistui jo paremmin ja pääsin Viivin kanssa jatkamaan seuraavalle esteelle, jonka jälkeen ihana pukkisarja kaarteessa ennen seuraavaa pystyä. Pienehkö hyppy pystylle, josta jatkoimme Viivin kanssa tekemään laukanvaihtoa tuhannenmiljoonan pukin kautta. Seuraava este eli okseri oli toisella pitkällä sivulla, jolle hyppy lähti hieman kaukaa mutta Viivi venytti hienosti yli.
  Seuraavalla pitkällä sivulla oli viiden askeleen linja. Ekalle tuli tosi pieni hyppy koska kaarteessa Viivi jäi taas laukkaamaan 'paikoilleen' kun laukka ei vaihtunut. Tokallekin tuli tämän seurauksena pieni hyppy. Mutta muuten rata sujui ihan hyvin.
  Tultiin koko rata uudestaan, joka sujui nyt paljon paremmin kuin ensimmäinen kerta. Viimeisen linjan sain tosin tulla vielä ties kuinka monta kertaa, ja viimeistä estettä nostettiin joka kerta vähäsen, lopuksi se taisi olla jotain 90-95 cm välissä. Mutta korkea se oli!

Tulimme liian lähelle...

En viitsinyt rajailla kuvia kun olisivat menneet muuten tosi mössöksi. Este n. 90 cm
  Tunti oli mielestäni tosi kiva, esteet pysyivät (yhtä lukuun ottamatta) matalina ja radat olivat simppeleitä pitkillä ja selkeillä linjoilla. Tästä on mielestäni hyvä jatkaa myohemmin, sain paljon huomautusta ihan perusasioista, lähinnä laukanvaihdoista joita rupean toden teolla nyt harjoittelemaan. Saatiin myös kehujakin vähän, ja olen tosi tyytyväinen :).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Cuma ja Viivi eivät ole omiani, vaan ratsastuskoulun hevosia. :)