tiistai 12. toukokuuta 2015

Pitkästä aikaa estevalmennuksessa

  Moi! Sunnuntaina 10.5 mä pääsin pitkästä aikaa estevalmennukseen. Ratsunani oli tuttu ja turvallinen Viivi. Päästiin Alisan kanssa ratamestareiksi ja rakennettiin maneesiin kuusi estettä. Radan rakennuksen jälkeen tuli vähän kiire ja jouduin harjaamaan Viivin pikavauhdilla jotta ehtisin ajoissa tunnille.
En saanut kuvaajaa mukaan, joten aiemmin viikolla otetut kännykkäkuvat saavat kelvata postauksen kuvitukseksi.

  Aloitettiin valmennus alkukäyntien jälkeen ravissa. Ravailtiin ensin niin, että saatiin hevoset rennoiksi ja kevyiksi kädelle. Sitten tehtiin toiselle pitkälle sivulle voltti jossa oli puomeja ja toiselle loiva kiemura.
  Raviverkan jälkeen tultiin yhtä linjaa ravissa. Ensimmäinen osa oli laitettu ravipuomeiksi ja jälkimmäinen este oli pieni ristikko. Ekalla kerralla tulin ihan tosi hiljaa ja Viivi meinasi pysähtyä kokonaan ennen ristikkoa... Tultiin tehtävää muutaman kerran, ja jo toisella kerralla ravista sujui paremmin.

  Ensimmäinenkin este nostettiin ristikoksi, ja tultiin linjaa laukassa. Ensimmäisellä kerralla piti laskea välissä askeleet ääneen. Mulle ja Viiville tuli sujuvat neljä laukkaa, mutta seuraavalla kerralla piti yrittää kolmella. Kuulemma neljä oli tässä se haluttu määrä, mutta kun aletaan hyppäämään rataa, pitää tulla ns. ratatemmossa ja saada väliin se kolme laukkaa.
  Linjan toinen este nostettiin noin 60 cm korkeuteen ja tultiin se vielä uudestaan. En osannut reagoida tarpeeksi nopeasti eteen heti ekan esteen jälkeen, joten Viivi joutui hyppäämään toiselle esteelle hirmu kaukaa. Tulin uudestaan, ja nyt mun refleksit toimi nopeammin ja saatiin väliin sujuvampi kolme.


  Hypättiin myös muut radan linjat, eli 9 m sarja, jonka toinen este oli okseri ja 16 m pystylinja. Ensimmäisellä kerralla sarjalle tultaessa tulin taas vähän huonossa laukassa, ja Viivi joutui taas venykään kakkososan yli isolla loikalla. Sain tulla uudestaan, reippaammin, mutta tultiin tosi lähelle ja siinä vaiheessa luulin, että meidän tiet eroaa... Viivi kuitenkin hyppäsi puhtaasti yli, jei!
  Ekaa kertaa tuota 16 m linjaa tultaessa tulin kaarteesta taas (yllätys yllätys) liian rennossa laukassa ja Viivi tiputti elan osan puomin alas. Kun tultiin se uudestaan, sujui jo paljon paremmin.


Rata. En jaksanut numeroida esteitä, mutta kaipa te tajuatte miten tuo menee :)
   Kun oltiin hypätty kaikki linjat pariin kertaan, esteet nostettiin 60-70 cm korkeuteen. Ykkönen tosin oli edelleen ristikko ja okserin korkeus lähenteli varmasti kahdeksaakymppiä, ainakin seitsemääkymmentäviittä.
  Rata alkoi sujuvasti, ensimmäinen linja tultiin hyvin kolmella, seuraavalle esteelle tuli ihan hyvä hyppy, samoin sarjakin meni muistaakseni ihan hyvin. Sen jälkeen rytmi vaan jotenkin katosi, ja neljälle viimeiselle esteelle tuli ihan huonot hypyt. Käskettiin tulla uudestaan ja tällä kertaa ratsastin astetta tomerammin ja päästiin onnistuneesti kaikista esteistä yli.


  Radan jälkeen hypättiin vielä yllä näkyvän kuvan kaltaista tehtävää. Eli aloitettiin ristikosta, jonka jälkeen tuli tiukka kaarre vasempaan ja siinä oli pysty. En ollut ihan varma, kuinka jyrkkä kaarteesta loppujen lopuksi tulee, joten otin tosi paljon kiinni ekan esteen jälkeen, jolloin kakkoselle tultiin vähän juureen. Uudella yrityksellä ratsastin rohkeammin laukkaa eteen, jolloin päästiin sujuvasti esteistä yli.
  Onnistuneeseen hyppykertaan oli hyvä lopettaa, olimmehan ratsastaneet jo yli tunnin. Loppuverkoiksi ravasin molempiin suuntiin eteen alas. Viivi tuntui tosi kivalta loppuverkoissa, vaikka se oli tosi väsyneen oloinen.

  Tiivistetysti sanottuna olen melko tyytyväinen valmennukseen. Viivi oli tosi kiva ratsastaa, mutta itse en ratsastanut laukkaa tarpeeksi eteen, jolloin hypyistä tuli osittain vähän huonoja. Onneksi Viivi on sellainen hevonen, että se pääasiassa korjaa mun virheet niin saan rauhassa opetella ratsastamaan :D. Nyt kyllä näkyi hyvin se, etten ole pitkään aikaan päässyt hyppäämään kunnolla.

  Valmennuksessa parasta oli ehdottomasti se, että Viivi vaihtoi laukat! Muutaman kerran mun ei tarvinnut edes pyytää sitä vaihtamaan, kun se oli menossa jo myötälaukassa seuraavalle esteelle. Tämä on ehdottomasti edistystä, jos vertaa esimerkiksi edelliseen estevalmennukseen valmennusviikonloppuna!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Cuma ja Viivi eivät ole omiani, vaan ratsastuskoulun hevosia. :)