torstai 31. maaliskuuta 2016

Estevalmentautumassa

  Maanantaina pääsin pitkästä aikaa osallistumaan estevalmennukseen. Ratsuksi olin toivonut Viiviä, ja sen onneksi myös sain. En ole hypännyt pitkään aikaan, ellei kuukausi takaperin Cumalla hyppäämistä lasketa. (sovitaan ettei lasketa kun hypättiin tunnilla ~40 cm ristikoita :D). Olin tosi ahkera ja kävin ennen valmennusta kantamassa puomit ja tolpat paikoilleen, olihan minulla vielä kaksi tuntia aikaa ennen kuin valmennus alkaisi.

Aloitettiin valmennus alkukäyntien jälkeen pääty-ympyrällä niin, että seinän puoleisella puoliskolla oli kolme puomia jotka piti ylittää ravissa kevyessä istunnassa. Ympyrän avoimella puoliskolla tehtiin avotaivutusta. Tunnin aiheena oli kontrolli, ja tässä tehtävässä saikin miettiä ihan kunnolla omaa ratsastustaan, jotta raviaskeleet sopivat laukkavälein asetetuille puomeille juuri niin kuin piti.

Tultiin tehtävää vielä laukassa hieman muunneltuna. Ympyrän avoimen puoliskon keskellä, jossain i:n kohdalla, tehtiin käyntisiirtyminen jonka jälkeen laukannosto ja kolme puomia. Puomien jälkeen taas raviin, käyntisiirtyminen ja uudelleen puomit. Todella yksinkertaisen kuuloinen tehtävä, jota se varmasti olisi ollutkin jos Viivi olisi osannut kuunnella vähän paremmin. Se ei välillä kuunnellut sisäpohjetta ja toisella kerralla ulkopohjetta, joten oli todela hankalaa saada se keskelle puomeja.


  Hyppääminen aloitettiin seuraavanlaisella tehtävällä: tultiin laukassa L-kirjaimesta keskihalkaisijalle, jossa oli kaksi laukkapuomia (kuvassa yksi este), jonka jälkeen kaarrettiin oikealle punavalkoiselle ristikolle. Ristikon jälkeen laukanvaihto ja kaarre kohti c-päätyä, josta laukattiin kolmen puomin yli. Puomien jälkeen siirryttiin raviin ja ravattiin kahden ravipuomin yli (kuvassa keltainen este) kaartaen ravissa takaisin vaaleanpunaisille puomeille.

Viivi oli todella innokas, ehkä vähän liiankin innokas. Se tuli ensimmäiset laukkapuomit ja ristikonkin hyvin joka kerta kunhan vain itse olin tarpeeksi hereillä. Laukanvaihto tuotti vähän ongelmia, kun Viivi halusi protestoida pidättäviä apuja vastaan pukittelemalla. Päästiin kuitenkin kohtalaisesti valkoistenkin puomien jälkeen, jonka jälkeen sainkin heti tehdä reilun pidätteen jotta ehdittiin ottaa raviin ennen keltaisia puomeja. Toistettiin tehtävää muutaman kerran ja se alkoi sujua jo ihan hyvin.

Seuraavaksi käännettiin tehtävä toisin päin. Hypättiin ensin keskihalkaisijalta pinkki este, jonka jälkeen kaarrettiin vasemmalle keltaiselle pystylle ja siitä valkoisille puomeille ja punavalkoiselle linjalle, jonka jälkimmäinen este oli vielä tässä vaiheessa ravipuomeina. Tunnin teeman mukaisesti tässäkin tehtävässä haettiin "kontrollia, kontrollia ja kontrollia". Pinkin ja keltaisen välin Viivi tuli hyvin neljällä, samoin puomit joiden väleihin tuli kolme ja kaksi laukkaa. Käännös ensimmäiselle punavalkoiselle jäi aluksi todella tiukaksi, mutta seuraavilla kerroilla siitäkin selvittiin. Sain Viivin siirrettyä raviinkin joka kerta ennen viimeisiä ravipuomeja. Tultiin tämä rata kahteen kertaan, ennen kuin vaihdettiin tehtävä uuteen.


Kolmas ja viimeinen rata alkoi samalla tavalla kuin edellinen, eli pinkki ja keltainen pysty, kolme valkoista puomia ja punavalkoinen linja. Punavalkoiselta kaarrettiin pinkin takaa takaisin keltaiselle, tultiin kaksi ensimmäistä laukkapuomia ja sitten linja mustakeltaiselle okserille. Esteiden korkeus nousi suunnilleen seitsemään-kahdeksaankymppiin. Kun Viivi sai alkaa oikeasti hypätä, se lopetti pelleilyn ja pukittelun kokonaan. Hyvä niin, sillä alkutunnista aloin jo hermostua sille kun jokaista apua piti kyseenalaistaa pukittelemalla. Se pukittelee lähinnä siksi, että sillä on hauskaa. Ja se on silti erittäin ärsyttävää!

Pinkin ja keltaisen esteen linja tuli hyvin reippaalla neljällä vaikka ykkösellä ratsastaja sähläsikin ihan omiaan. Pieni pidäte esteen jälkeen auttoi kuitenkin pääsemään linjan neljällä laukalla. Puomit menivät muistaakseni ihan ok, mutta punakeltaisella linjalla Viivi olikin aika reipas ja kolmen askeleen linja meinasi jäädä sille ahtaaksi ja tultiin ihan jälkimmäisen esteen juureen. Kaarre takaisin keltaiselle meni ihan hyvin ja ponnistuspaikka meni ainakin melkein oikeaan kohtaan. Viimeiselle okserille Viivi kiihdytti vähän liikaa ja hyppäsi todella kaukaa enkä osannut valmistautua siihen ollenkaan. Saatiin kuitenkin alkuradasta kehuja.

Viimeisenä hypättiin tämä rata hieman lyhennettynä, punavalkoiset, kaarre keltaiselle ja okseri. Tähän rataan ei kuulunut enää puomeja ja esteiden korkeus nousi varmaan yhdeksäänkymppiin, ehkä metriin. Suoraan sanottuna minua hirvitti hypätä pitkän tauon jälkeen niin korkeita esteitä. Onneksi Viivi tiesi, mitä sen pitää tehdä ja se helpotti jännitystäni :D Viivi tuli alusta asti reippaalla laukalla, ekalle esteelle ponnistuspaikka tuli vähän lähelle mutta toiselle punavalkoiselle sain Viivi sai askeleen korjattua. Käänsin pinkin esteen takaa keltaiselle, jolle hyppy tuli ihan hyvin. Enää viimeinen kaarre okserille, jonka ylitimme ilman suurempia ongelmia. Viivi ansaitsi ratsastajalta paljon rapsutuksia hyvin onnistuneen suorituksen jälkeen, eikä pienestä jännityksestä enää ollutkaan mitään tietoa.

ps. Oletko sinä tulossa Tampereen hevosmessuille? :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Cuma ja Viivi eivät ole omiani, vaan ratsastuskoulun hevosia. :)